KronbergLena

10 hälytysmerkkiä nuoren masennuksesta

  • Aikuinen: ole aidosti kiinnostunut nuoresta ja osoita se. (KUVA: Colourbox)
    Aikuinen: ole aidosti kiinnostunut nuoresta ja osoita se. (KUVA: Colourbox)

 

Teini-iän tunnemyrskyjen takaa voi löytyä myös mielenterveysongelmia.

Mielialanvaihtelut kuuluvat nuoruuteen, mutta niiden taustalla voi olla jotain vakavampaakin. Masennusoireita esiintyy yli 20 prosentilla nuorista ja 5–10 prosenttia nuorista sairastaa masennusta (THL).

Teini elää valtavassa hormonimyrskyssä ja vetäytyminen on usein täysin normaalia. Väestöliiton sivujen mukaan murrosiässä tunteiden vuoristoradat ovat myös täysin tavallisia ja herkkään ikään liittyviä asioita.

Tunteita on paljon. Melkein joka hetkeen omansa. Murrosiässä koetaan uudenlaisia ja voimakkaita tunteita, myös sellaisia mitä aiemmin ei ole tuntenut, Väestöliiton sivuilla kuvaillaan.

Sivuilla todetaan myös, että ”harva aikuinen selviäisi enää murrosiän kaltaisesta ajanjaksosta samalla tavoin kuin nuoret selviävät”.

Nuorella on myös tarve itsenäistymiseen ja suhde vanhempiin muuttuu. Se voi tuntua vanhemmista tuskalliselta, mutta nuorelle on myös annettava omaa tilaa ja osoittaa luottamusta häntä kohtaan. Toisin sanoen, ei pidä loukkaantua, jos nuori ei kaipaa vanhemman seuraa samalla tavalla kuin aiemmin.

Välittämisen ja rakkauden määrä vanhempia kohtaan ei ole muuttunut, mutta tapa ilmaista asioita on.

Nuori saattaa siis vetäytyä aika ajoin omiin oloihinsa, muuta mikä on vielä normaalia?

Terveystalon mukaan mielialan laskun erottaa masennustilasta se, että oireet ovat ajoittaisia ja nuoren toimintakyky säilyy: hän on kiinnostunut koulunkäynnistä, huolehtii terveydestään, harrastaa ja ylläpitää ihmissuhteita.

10 merkkiä, jotka voivat kertoa masennuksesta

  1. Masennuksen ydinoireita ovat kaksi viikkoa jatkunut masentunut mieliala, mielenkiinnon ja mielihyvän kokemisen katoaminen.
  2. Väsymys tai uupumus siitäkin huolimatta, että nukkuu riittävästi.
  3. Ärtyneisyys.
  4. Ruokahalumuutokset.
  5. Itsetuhoiset ajatukset.
  6. Keskittymisvaikeudet.
  7. Unihäiriöt.
  8. Itsetunnon heikkeneminen.
  9. Arvottomuuden, syyllisyyden ja tyhjyyden tunne.
  10. Fyysiset oireet, kuten päänsärky, vatsakipu tai jatkuva levottomuus.

Muista kysyä!

Nuorella itsellään ei välttämättä ole riittävää kykyä tunnistaa masennusta. ”Mitäs sinulle tänään kuuluu?” onkin varsin hyvä kysymys, muistutetaan Nuortenmielenterveystalo.fi-sivustolla.

Tärkeintä on se, että vanhemmat ovat kiinnostuneita nuoren arkisesta elämästä. Kuulumisien kysyminen osoittaa nuorelle, että hänestä ollaan kiinnostuneita ja hänestä välitetään, vaikka nuorelta ei saisikaan heti vastausta.

Nuorelta kannattaa aina kysyä asioista suoraan, oli vastaus mikä tahansa.

Hyvät suhteet vanhempiin yksi ehkäisevä tekijä

Mielenterveysseura toteaa verkkosivuillaan, että masennustilojen todennäköisyys lisääntyy voimakkaasti murrosiässä. Ajoittainen alakuloisuus ja surumielisyys ovat tavallisia.

Mielenterveysseuran mukaan nuoren ihmisen masennus voi poiketa aikuisen masennusoireista siinä, että nuoren mieliala on entistä useammin ärtynyt ja vihainen. Asiaan kannattaa kiinnittää huomiota, jos käytös muuttuu täysin entisestä.

Sivuilla kerrotaan, että masentuneelle nuorelle sosiaalinen tuki on erittäin tärkeää. Tilanteen paranemista edistävät hyvät suhteet ystäviin ja vanhempiin.

Hyvät sosiaaliset suhteet voivat myös ehkäistä masennuksen kehittymistä, Potilaan Lääkärilehti kirjoittaa. Lehden mukaan yksi masennukselta suojaaviksi tekijöiksi on todettu esimerkiksi vanhempien ja muiden aikuisten tuki.

Luottamus on teinille tärkeää

Vaikka kyse ei olisikaan vakavasta masennuksesta tai muusta vastaavasta, teinin kanssa eläessä negatiiviset tunteet voivat olla kotona turhankin paljon läsnä.

Niin voi käydä, jos tilanteet ovat usein myrskyisiä ja rajoja koetellaan.

Jos tuntuu siltä, että nuorta on vaikea tukea ja auttaa riittävästi, ammattiapua kannattaa hakea ajoissa.

Kun negatiiviset tunteet mylläävät perheessä, vanhempi saattaa kokea olevansa epäonnistunut, vaikka katse pitäisi suunnata enemmän nuoren kehittymiseen ja olla myös armollinen sekä itselleen, että nuorelle.

Luottamuksen osoittaminen on myös yksi hyvin tärkeä asia nuoren kasvamisessa, hyvinvoinnissa ja kehittymisessä. Se voi tuntua vanhemmasta joskus erittäin vaikealta, jopa mahdottomalta.

– Sanotaan, että aikuinen, joka luottaa murrosikäiseen, on hullu. Ei siis saa luottaa, että nuori heti osaa, eikä erehtyisi! Toisaalta ei voi vaatia, että nuori osaa heti. Nuori saa harjoitella, kompastella ja välillä kaatua, kun harjoittelee pärjäämistä, lastenpsykiatri Raisa Cacciatore kirjoittaa verkkosivuillaan.

Vanhemman on suojeltava lasta ja pyrittävä takaamaan turvalliset puitteet, mutta se ei saisi heikentää luottamusta. Se tosin vaatii aikuiselta vankkaa kärsivällisyyttä.

Cacciatore kirjoittaa:

– Jatkuva nuoren epäily, haistelu ja kuulustelu ei auta nuorta. Joskus se puolustaa paikkaansa, mutta ei saa leijua vakiotunteena nuoren kanssa oltaessa. Moni tosi luotettava ja parhaansa yrittävä nuori loukkaantuu: ”Ne salaa ei luota muhun! Koko ajan on syyllinen olo, enkä edes tiedä mistä mua epäillään.” Se tuntuu epäoikeudenmukaiselta, kun luottamusta ei voi ikinä ansaita.

– Se voi johtaa siihen, että sitten toimii niin, kuin jo epäillään. Lakkaa yrittämästä.

Lähteet: Terveystalo, Väestöliitto, Raisacacciatore.fi

Noora Valkonen, Josefiina Baraka, Ilta-Sanomat 02.05.2018

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat